17.5.2000

BIODIVERSITEETTI- JA GLOBAALIMUUTOSTUTKIMUSTA KOSKEVAN TUTKIMUKSEN YHDISTÄMINEN – SOSIO-EKONOMINEN WORKSHOP

Tutkimustieto - ohjauskeinot - päätöksenteko

 

Tvärminnen eläintieteellinen asema, 25. – 26.5. 2000

Kaksipäiväisen workshopin tarkoituksena on koota yhteen mahdollisimman laajasti sekä biodiversiteetin että globaalimuutoksen parissä työskenteleviä tutkijoita – sekä eri yhteiskuntatieteiden aloilta että taloustieteen piiristä unohtamatta luonnontieteitä. Päivien aikana FIBREn ja FIGAREn tutkijoilla on mahdollisuus keskustella yhteisistä tutkimusintresseistä ja esitellä käynnissä olevia tutkimushankkeita. Tavoitteina on pohtia, miten tieteellistä tietoa voidaan välittää päätöksentekijöille, millaisia ohjauskeinoja on käytettävissä ja miten niitä olisi syytä kehittää. Näitä kysymyksiä käsitellään yleisemmin torstaipäivän kahdessa sessiossa sekä perjantaina yhden esimerkkitapauksen avulla.

Päivien päämääränä on identifioida alustusten ja keskustelujen pohjalta, mitkä ovat keskeiset tiedon tarpeet ja mihin kysymyksiin tutkijoiden on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Tämä workshop voisi myös aloittaa seminaarien sarjan, johon jatkossa tutkijoiden lisäksi myös päätöksentekijät voisivat osallistua. Perjantain loppukeskustelussa on mahdollisuus myös ideoita ja keskustella mahdollisuudesta järjestää kansainvälinen tapaaminen jo tämän vuoden syksyllä.

Päivien kielenä on pääsääntöisesti suomi, mutta tarvittaessa esitykset ja keskustelu voidaan käydä myös englanniksi.

The language of the workshop is mainly Finnish, however, presentations and discussions can be held in English, if so desired.

 

Ohjelma

Muutokset mahdollisia!

Torstai 25.5. 2000
10.30 – 13.00   Saapuminen Tvärminnen asemalle, rekisteröinti, majoittautuminen ja lounas (12.00 –13.00)

I SESSIO: OHJAUSKEINOT INSTRUMENTTEINA PÄÄTÖKSENTEOSSA 13.00 – 14.40

Ohjauskeinot voidaan karkeasti jakaa taloudellisiin, informatiivisiin ja oikeudellisiin ohjauskeinoihin. "Karkeasti" viittaa siihen, että ihmisen käyttäytymistä ohjataan myös muulla tavoin, esimerkiksi emootioihin vaikuttavin keinoin, vaikka edellä mainittujen ohjauskeinojen on ajateltu toimivan paljolti rationaalisen ajattelun pohjalta. Ihmisen käyttäytymisen ohjaus voi linkittyä monin tavoin päätöksentekoon. Sekä päätöksentekijä että päätöksenhakija ja -saaja voivat olla toiminnan ohjauksen kohteena. Päätöksentekijä voi myös ohjata toimintaa. Päätöksentekijällä ohjauksen apuna voivat olla erilaiset päätöksenteon instrumentit ja menetelmät. Näistä mainittakoon sellaiset oikeudelliset instrumentit kuten lupa- ja arviointimenettelyt, jotka voivat muodostaa esimerkiksi biodiversiteettiä turvaavan päätöksenteon kehikon. Edellä esitetystä huolimatta ohjauksen eri muotoihin ja niiden merkitykseen liittyy paljon avoimia kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia tässä sessiossa.

Puheenjohtaja: Paula Horne, Metsäntutkimuslaitos

13.00 – 13.25

Tutkijoiden ja tieteen rooli päätöksenteossa
      - Eeva Hellström, Päättäjien metsäakatemia
13.25 – 13.50 Ohjauskeinot ja niiden arviointi
       - FT Mikael Hildén, Suomen ympäristökeskus
13.50 – 14.15

Juridiset ohjauskeinot
      - Prof. Erkki Hollo, Helsingin yliopisto
14.15 – 14.40 The role of socio-economic scenarios in estimating future global change
       - Dr. Timothy Carter, Suomen ympäristökeskus
  Keskustelu
14.40 – 15.00 KAHVI

II SESSIO: FIBRE JA FIGARE PROJEKTIT 15.00 – 17.00

Tässä sessiossa FIBRE- ja FIGARE-tutkimusohjelmien projektit voivat esittäytyä noin 20 minuutin mittaisissa puheenvuoroissa. Pääpaino biodiversiteettitutkimuksen ja globalimuutoksen sosioekonomisilla hankkeilla.

Puheenjohtaja Jukka Käyhkö, FIGARE

(Osa hankeesityksistä voidaan pitää myös esim. päivällisen jälkeen tai perjantai aamulla klo 9.00 alkaen Vuotos-session aluksi)

15.00 – 15.15

Petri Tapio: Intressiryhmien näkemykset skenaarioiksi:
Liikenteen CO2-strategiat
15.15 – 15.30 Juha Honkatukia: Globaalimuutos ja energiamarkkinat
15.30 – 15.45 Antti Otsamo: Forest plantations, socio-economics of local communities and biodiversity in West Kalimantan, Indonesia
15.45 – 16.00 Reija Hietala-Koivu, Katriina Soini, Antti Miettinen: Maatalouspolitiikkavaihtoehtojen biodiversiteettivaikutukset (BIAPIA)
16.00 – 16.15 Markku Kanninen: Maankäytön muutokset ja hiilen virrat Keski-Amerikassa: tulevaisuuden vaihtoehdot
16.15 – 16.30 Timo Peuhkuri: Tieto ja tulkintakehykset Saaristomeren kalankasvatuskiistassa
16:30 – 16:45 Sanna Mäki: Amazonin alueen asema Kolumbiassa, Ecuadorissa, Perussa ja Boliviassa
16.45 – 17.00 Keskustelu
17.00 -

PÄIVÄLLINEN

Perjantai 26.5. 2000
Perjantain sessiossa tarkastellaan Vuotoksen tekojärvihanketta. Yleisalustusten jälkeen keskustelua.
9.00 – 12.00

Tapaus: Vuotos


Vuotoksen tekojärvi on suunniteltu rakennettavaksi Pohjois-Suomeen, pääosin Pelkosenniemen kunnan alueelle. Tekojärven tarkoituksena on toimia kaikkien Kemijoen pääuoman voimalaitosten vesivarastona, joka varastoi tulvivat lumien sulamisvedet keväisin.

Vuotos-hankkeen ennakoidut ympäristövaikutukset ovat saaneet osakseen runsaasti huomiota. Alla muutamia vastustavia argumentteja:

"Vuotoksen rakentaminen pilaisi alapuoliset vesistöt"
"Vuotoksen alle jäisi useita erittäin uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja"
"Sadat ihmiset joutuisivat muuttamaan pois kotitiloiltaan"
"Vuotos lisäisi kasvihuonekaasupäästöjä"
"Vuotoksen avulla tuotetun sähkön merkitys olisi mitätön"

Puheenjohtaja Kai Kokko, Turun yliopisto

  Vuotoksen taloudelliset vaikutukset
        - Heikki Kemppi, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
 

Suotuisa suojelun taso – juridisia näkökohtia kysymykseen
       - Pasi Kallio, Suomen luonnonsuojeluliitto
  Keskustelua


12.00 – 13.00

LOUNAS
13.00 – 15.00

Loppukeskustelu ja innovaatiofoorumi

Mitä tiedon ja tutkimuksen tarpeita ilmeni päivien aikana?

Tulevien kansallisten ja kansainvälisten workshoppien ideointi ja suunnittelu.

15.00 - KAHVI

 

ILMOITTAUTUMINEN JA MAKSUT

Osallistujien määrä workshoppiin on rajoitettu 40:een. Toivomme kuitenkin, että sekä FIBRE että FIGARE –ohjelmista mahdollisimman monesta hankkeesta tutkijoita voi osallistua tapaamiseen.

Erillistä ilmoittautumismaksua ei ole. Osallistujia pyydetään huolehtimaan matka- ja majoitusjärjestelyistä ja –kuluista pääsääntöisesti itse. Majoituskohdassa lisätietoja.

Ilmoittautumislomake ohessa (palautuspäivä viim. perjantai 15.5. 2000)

 

SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ

Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman sijainnista ja toiminnasta on runsaasti tietoa verkossa: http://rontti.helsinki.fi/tvea/.

 

MATKUSTUSOHJEET

Verkossa on niinikään yksityiskohtaiset ohjeet sekä juna-taksi –yhdistelmää käyttävälle että autolla saapuvalle. Osoite on: http://rontti.helsinki.fi/tvea/Location.html

Tarvittaessa voimme järjestää ryhmäkuljetuksen bussilla suoraan Helsingistä (tod.näk. linja-autoasemalta) torstaiaamuna Tvärminneen. Osallistujia pyydetään järjestämään paluumatkansa itse. Kerro mahdollisesta kuljetustarpeesta ilmoittautumisen yhteydessä.

 

MAJOITUS JA RUOKAILUT

Tvärminnen asemalla on majoitustilaa 30 hengelle kahden hengen huoneissa. Merkitse majoitustoivomuksesi (ja huonetoverisi nimi) ilmoittautumislomakkeeseen. Tämän lisäksi majoitusta voidaan järjestää Hangossa (n. 18 km etäisyydellä asemasta).

Majoituskustannus asemalla on yhteensä 288 mk/hlö. Summa kattaa majoituksen (1 yö, 25.-26.5.), lounaan torstaina ja perjantaina, sekä illallisen torstaina ja aamiaisen perjantaina.

Järjestäjät tarjoavat kahvit kumpanakin päivänä ja torstain iltapalan. Majoitusmaksun voi maksaa asemalla kanslian aukioloaikoina (pankkikortti tai käteinen).

Valitettavasti asemalla on käynnissä remontti, joka voi ajoittain aiheuttaa häiriötä. Toivomme kärsivällisyyttä ja ymmärtämystä!

Ilmoitathan myös erikoisruokavaliosi ilmoittautumisen yhteydessä.